Alkuvuosi 2026 jää raaka-ainemarkkinoiden historiaan hetkenä, jolloin jalometallit lakkasivat käyttäytymästä “rauhallisesti”. Kultainen tammikuu paljasti, miltä näyttää, kun vuosien mittainen nousutarina muuttuu hetkessä kuplaksi – ja kuinka nopeasti se voi puhjeta.
Kultainen tammikuu 2026
Alkuvuonna 2026 on raaka-ainemarkkinoilla nähty jotain aivan poikkeuksellista.
Yleensä verrattain hidasliikkeisten jalometallien kurssit alkoivat liikkua useita prosentteja päivässä, huipentuen historialliseen romahdukseen jossa esimerkiksi hopean kurssi putosi lähes kolmekymmentä prosenttia yhdessä päivässä.
Mitä ihmettä oikein tapahtui?
Tässä artikkelissa autamme lukijaa ymmärtämään kuinka historiallinen metallikupla kehittyi, ja mitä johtopäätöksiä siitä kannattaa vetää.
Käymme läpi jalometallien hintakuplan syntymisen kolmen “näytöksen” kautta.
1. Näytös: Kahden vuoden nousumarkkina
Viimeisten viikkojen tapahtumat voi nähdä hetkellisenä huipentumana kehityskulussa, joka alkoi noin kaksi vuotta sitten.
Alkuvuodesta 2024 kullan unssihinta nousi lähes maagisena rajapyykkinä toimineen 2000 dollarin rajan yläpuolelle.
Alla olevasta graafista voidaan nähdä, kuinka edeltävän 15 vuoden aikana kullan kurssi oli useita kertoja koputellut tätä rajaa, kuitenkaan sitä pysyvästi ylittämättä.
Historiallisen rajapyykin ylittyminen antoi vihjeen, että jotain suurempaa saattaisi olla tapahtumassa.
Kullan kurssi ajoivat ylöspäin ennen kaikkea kansallisvaltioiden keskuspankkien osto-ohjelmat. Yhdysvaltain dollarin hegemonia-aseman tullessa enenevästi haastetuksi, alkoivat monet sijoittaa hajauttaa riskiään historiallisena arvonsäilyttäjänä pidettyyn kultaan. Kiristyvä geopoliittinen tilanne luonnollisesti lisäsi kiinnostusta kullan kaltaisen turvasatamaan. Samaan aikaan kasvavat inflaatiohuolet synnyttivät tarinan “debasement tradesta”, jossa ostovoiman heikkenemiseen varaudutaan mm. juuri kultaan sijoittamalla.
Vuoden 2024 aikana kullan hinta kohosi lähes kolmekymmentä prosenttia. Tällä se peittosi esimerkiksi niin S&P 500- kuin Nasdaq 100-osakeindeksit. Sillä aikaa kun uutisotsikoissa hehkutettiin AI-buumia ja toisaalta aprikoitiin, onko osakemarkkinoilla jo kehittynyt kupla, nousi ikiaikaisen arvonsäilyttäjän kurssi kaikessa hiljaisuudessa teknologiaindeksejä nopeammin.
Tästä huolimatta vuosi 2024 oli vain alkusoittoa sille, mitä oli tulossa.
Vuoden 2025 aikana, geopoliittisten jännitteiden kasvaessa, kauppasotien uhan leijuessa ilmassa ja inflaatiopelkojen voimistuessa, kullan dollarihinta nousi vuodessa peräti noin 65 prosenttia. Osa tästä noususta oli toki itse dollarin heikentymistä, mutta myös euroissa mitattuna kullan hinta nousi noin 45 prosenttia.
Tammikuuta 2026 siis lähestyttiin siis historiallisen nousumarkkinan kontekstissa.
Olosuhteet kultakuplalle olivat valmiit.
Näytös 2: Kuplaantuminen
Ensimmäisiä viitteitä kullan hintakuplan syntymisestä nähtiin syys-lokakuussa 2025.
Hetkellisten hintakuplien erikoispiirre on usein hinnan nousun jatkuva kiihtyminen, ns. parabolinen nousu.
Perinteisten hinnoitteluheuristiikkojen mukaan sijoituskohteen korkeampien hintojen pitäisi vähentää halukkaita ostajia ja lisätä halukkaita myyjiä, minkä pitäisi johtaa hinnan nousun hidastumiseen ja lopulta pysähtymiseen. Parabolisissa nousuissa hinnan nousua päinvastoin seuraa nousun kiihtyminen. Tällainen hintakehitys on usein varoitusmerkki siitä, että kurssinousu ei välttämättä ole kestävällä pohjalla.
Syyskuun 2025 alusta lokakuun 2025 puoliväliin kullan hinta nousi tällaisella parabolisella tavalla noin 25% vain reilussa kuukaudessa. Nousua seurasi terävä pudotus, jossa nousuliikkeestä pyyhkäistiin noin puolet pois vain viikossa.
Joulukuun 2025 lopulla kullan kurssi alkoi kääntyä uuteen paraboliseen nousuun.
Tällä kertaa nousu oli aikaisempaakin jyrkempi. Ylitettyään vanhan kurssiennätyksen tammikuun 2026 alussa kurssi nousi jälleen noin 25 prosenttia, tällä kertaa vain noin kolmessa viikossa. Hopean hinta raketoi kolmessa viikossa lähes 60 prosenttia.
Tammikuun 29. päivänä molemmat saavuttivat huippulukemansa, kulta noin 5600 dollarissa ja hopea noin 120 dollarissa. Kupla oli huipussaan.
3. Näytös: Warsh-uutinenja kuplan puhkeaminen
Markkinalle syntyvä kuplia voi kuvitella ikään kuin ilmapalloina. Äärimmilleen pumpattu kupla voi jatkaa liikettään, kunnes se törmää mihin tahansa terävään esineeseen, joka puhkaisee kuplan kerrasta.
Kultakupla löysi oman neulansa lopulta perjantaina 30. tammikuuta 2026. Sytykkeenä toimi uutinen Kevin Warshin nimityksestä Yhdysvaltain keskuspankin johtoon.
Tähän uutiseen saakka sijoitusmarkkinat olivat hinnoitelleet kursseihin Donald Trumpin politiikkaa edistävän “kyyhkyn”, joka olisi valmis painamaan rahaa tukeakseen finanssipoliittista elvytystä. Warsh, joka on tunnettu ennemminkin tiukkana inflaatiohaukkana, edusti tässä suhteessa kohtuullisen suurta yllätystä. Hänen nimityksensä viestitti markkinoille, että Fed saattaisikin priorisoida dollarin uskottavuuden ja inflaation hallitsemisen poliittisten tavoitteiden edelle, tai ainakin tasapainottaa näitä aiempaa arvioitua voimakkaammin.
Markkinoiden yllättymisestä seurasi ns. likvidaatioromahdus. Yhdysvaltain dollari-indeksi (DXY) teki suurimman päivänousunsa kymmeneen vuoteen. Kullan hinta syöksyi 11 % yhdessä päivässä, mikä oli kovin päivälasku vuosikymmeniin . Hopean hinta koki vielä rajumman romahduksen, pudoten peräti 36 % huipuistaan.
Algoritmit etsivät stop-loss-tasoja, ja vakuusvaatimusten (margin call) lauetessa sijoittajien oli pakko myydä kultaa mihin hintaan tahansa kattaakseen tappionsa muilla sektoreilla.
Uutisen sulattelu yli viikonlopun ei tuonut helpotusta kullan kurssipaineisiin. Siinä missä maanantaina 2.2.2026 osakemarkkinat osoittivat toipumista, kullan hinta jatkoi putoamistaan. Alimmillaan kullan kurssi kävi yli 20 prosenttia kahden pörssipäivän takaista kurssihuippuaan alempana, ja hopean hinta yli 40 prosenttia omaa huippuaan alempana.
Torstaista maanantaihin jalometallimarkkinoilta, kaivosyhtiöt ja muut alaan liittyvät yritykset huomioiden, pyyhkiytyi muutamassa päivässä joidenkin arvioiden mukaan jopa 15 biljoonaa dollaria. Summa vastaa noin puolta Yhdysvaltain vuotuisesta bruttokansantuotteesta.
Kupla oli puhjennut.
Jälkinäytös: Mitä seuraavaksi?
Kun jalometalleilla on takanaan kahden vuoden vahva nousumarkkina, muutaman viikon markkinakupla ja kuplan puhkeaminen, mitä seuraavaksi pitäisi odottaa?
Lyhyt vastaus tälläkin kertaa on: me emme tiedä mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan. Eikä tiedä kukaan muukaan.
Voimme kuitenkin tehdä joitakin arvioita siitä, miltä kullan kurssikehitys juuri nyt näyttää.
Tärkein, ja kenties epäintuitiivisin, havainto on mielestämme tämä:
Läpi tämän äkkipudotuksen, kullan kurssi on edelleen pysynyt yksiselitteisessä nousutrendissä. Sen hinta on edelleen selvästi yli 50 päivän liukuvan keskiarvon. Pudotuksen syvimmässä pohjassakin se pysyi vuoden alun tason yläpuolella.
Kullan hetkellinen kupla voi olla puhjennut, mutta se on edelleen rakenteellisessa nousutrendissä. Trend following-strategiaa noudattavalla ei siis ole vielä syytä poistua kultamarkkinalta.
Toisaalta on sanottava, että olisi hieman yllättävää, jos aivan lähiaikoina näkisimme kullan hinnassa uusia ennätyslukemia.
Viime viikon yli 5500 unssihinnat saavutettiin markkinan sisäisen momentumin ottaessa hetkellisen yliotteen rationaalisista sijoittajista. Vaikka kaikki on toki mahdollista, ensisijainen oletuksemme ei ole että nousutrendiin palattaisiin aivan välittömästi. Todennäköisimmältä vaikuttaisi jonkinlainen konsolidaatio 4800 ja 5200 dollarin välille.
Mikä saisi meidät muuttamaan mielemme ja odottamaan uusia kurssiennätyksiä?
Jonkinlaisena vedenjakana voisi pitää 5200 dollarin rajaa. Tuolloin kurssi olisi kuronut takaisin yli kaksi kolmasosaa koko pudotuksesta. Tällöin sitä olisi vaikeampi pitää vain “kuolleen kissan pomppuna”, ja se pakottaisi harkitsemaan mahdollisuutta, että olisimme jo takaisin noususuunnassa.
Vahvistuksena pidemmän aikavälin nousutrendin päättymisestä puolestaan toimisi kurssin putoaminen alle pudotuksen alimman pohjan, eli alle 4400 dollarin.
Tällä hetkellä näyttää siis siltä, että kullan kurssilla on suorastaan valtava, noin 800 dollarin ja 15 prosentin suuruinen “tasku”, jossa kurssi voi liikkua, ilman että liikkeistä voi vetää vahvoja johtopäätöksiä.
Tällainen tilanne olisi vielä pari vuotta kuulostanut aivan absurdilta, mutta tähän on tultu yli 100 prosentin kurssinousun ja 20% äkkipudotuksen jälkeen.
Mitä tulee kurssinousuihin ja volatiliteettiin, jalometallien kurssit ovat viime kuukausina jättäneet taakseen niin osakeindeksit kuin suuremmat kryptovaluutat. Tulkintamme on, että tämä on kuitenkin vain pintakuohua syvemmässä pohjavirrassa, jossa erilaiset inflaatisuojat ja kansallisvaltioista riippumattomat arvon säilyttäjät hinnoitellaan kokonaan uusiksi.
Me jatkamme niin metallien hintakehitysten kuin muiden sijotusmarkkinoiden sektoreiden seuraamista ja pidämme sinut ajan tasalla.
Tilaamalla Kvarn Pulse-uutiskirjeemme ja seuraamalla meitä sosiaalisessa mediassa pysyt markkinoiden pulssilla, joten kuullaan taas pian!
