Kulta on ohittanut Yhdysvaltain valtionpaperit maailman keskuspankkien suurimpana reserviomaisuutena EKP:n ja EFN:n tietojen mukaan.
Muutosta ajaa ennen kaikkea kullan voimakas arvonnousu. EFN:n mukaan kulta muodosti 27 prosenttia maailman keskuspankkireservien arvosta, kun taas Yhdysvaltain valtionpaperien osuus laski 25 prosentista 22 prosenttiin kokonaissijoituksista vuoteen 2024 verrattuna. Kullan hinta on samalla noussut vuoden 2023 vajaasta 2 000 dollarista unssilta tiistai-illan reiluun 4 500 dollariin.
EKP:n raportti osoittaa, että keskuspankit ostivat jo vuonna 2024 yli 1 000 tonnia kultaa, kaksinkertaisesti edellisen vuosikymmenen keskiarvoon verrattuna. Pankki nostaa hajauttamisen ja geopoliittisen riskin tärkeiksi ajureiksi. Myös ETBFSI raportoi, että keskuspankkien kultavarannot ovat ohittaneet altistuksen Yhdysvaltain valtionpapereille ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1996.
Kullan kannalta kehitys näyttäytyy myönteisenä kysynnälle ja markkinatunnelmalle, koska keskuspankit kasvattavat sellaisen omaisuuserän osuutta, johon ei liity liikkeeseenlaskijariskiä. Samalla EKP kuitenkin hillitsee kuvaa: kulta ei tuota tuottoa, se on volatiilia ja fyysisesti kallista varastoida.
Perustuu raportointiin lähteistä:
|
Tarkastele liittyviä instrumentteja
Katso MarketMatessa instrumentteja, jotka liittyvät kohteeseen Guld.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
|
