Persianlahden sodan jälkeinen energiasokki alkaa nyt näkyä laajemmin euroalueen hinnoissa samalla, kun EKP kiristää rahapolitiikkaansa.
EKP:n neuvoston jäsen Emmanuel Moulin, Ranskan keskuspankin vastikään aloittanut pääjohtaja, kirjoittaa, että energiasokki näyttää nyt jäävän pitkäkestoiseksi. Hänen mukaansa korkeammat öljyn ja kaasun hinnat ovat jo alkaneet välittyä kuluttajahintoihin, erityisesti tietyillä palvelualoilla. Hän ei kuitenkaan näe vielä merkkejä siitä, että korkeammat palkkavaatimukset vahvistaisivat inflaatiota.
Lausunto tulee päivä sen jälkeen, kun EKP nosti kolmea ohjauskorkoaan 25 peruspisteellä. Talletuskorko nousee 2,25 prosenttiin, jälleenrahoituskorko 2,40 prosenttiin ja maksuvalmiusluoton korko 2,65 prosenttiin 17. kesäkuuta alkaen. EKP kirjoittaa, että Lähi-idän sota luo inflaatiopaineita ja että näkymiin liittyy inflaation nousuriskejä sekä kasvun laskuriskejä. Pankin perusskenaariossa euroalueen inflaation odotetaan olevan 3,0 prosenttia vuonna 2026, 2,3 prosenttia vuonna 2027 ja 2,0 prosenttia vuonna 2028.
Euroalueen markkinoille viesti on negatiivinen markkinatunnelman kannalta, sillä korkeammat energiahinnat, kohotetut inflaatioennusteet ja kireämpi korkotaso viittaavat yhdessä heikompiin kasvuedellytyksiin.
Perustuu raportointiin lähteistä:
|
Tarkastele liittyviä instrumentteja
Katso MarketMatessa instrumentteja, jotka liittyvät kohteeseen Euroområdet.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
|
