G7-maiden lainakustannukset ovat nousseet 16 miljardilla dollarilla Iranin sodan alkamisen jälkeen. Nyt korkeammat korot uhkaavat maailman pörssejä, varoittaa Jefferiesin pääekonomisti.
G7-maiden valtion lainanoton kustannukset ovat nousseet 16 miljardilla dollarilla Iranin sodan alkamisen jälkeen, Financial Timesin mukaan. Suurin osuus tästä kohdistuu Yhdysvaltoihin, noin 10,6 miljardia dollaria. Yhdysvaltain joukkolainakorot ovat nousseet jyrkästi, ja kymmenvuotinen korko on nyt 4,72 prosentissa. Valtiovarainministeri Scott Bessent on yrittänyt hillitä nousua lisäämällä pitkäaikaisten joukkolainojen takaisinostoja, mutta toimet eivät ole onnistuneet pitämään korkoja kurissa.
– Nousevat korot ovat yksi suurimmista riskeistä osake- ja luottomarkkinoille, sanoo Jefferiesin pääekonomisti Mohit Kumar. Nousu yli 5 prosentin lisäisi painetta globaaleilla pörsseillä.
Peterson Instituten puheenjohtaja Adam Posen viittaa kasvaneisiin puolustus- ja infrastruktuurimenoihin tekijänä, joka painaa korkoja ylöspäin, ja näkee poliittisen levottomuuden Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Japanissa riskinä. FT arvioi, että kustannukset voivat nousta vielä 34 miljardilla dollarilla, jos korkojen nousu jatkuu.
Osakemarkkinoiden kannalta kehitys on kielteistä. Nousevat korot tekevät lainaamisesta kalliimpaa samalla kun osakkeista tulee suhteellisesti vähemmän houkuttelevia. Jefferiesin mukaan nousun yli 5 prosentin arvioidaan laukaisevan negatiivisen reaktion osakemarkkinoilla, mikä heikentäisi tunnelmaa maailmanlaajuisesti.
Perustuu raportointiin lähteistä:
Aiheeseen liittyvät artikkelit
|
