Uusi tutkimus osoittaa, että ulkomailla syntyneiden työllisyys kasvaa nopeammin kuin väestössä laajemmin ja että tuloero kaventuu – vaikka suuria haasteita on yhä jäljellä.
Ulkomailla syntyneiden työttömyys on yhä korkealla, 12,2 prosentissa, kun Ruotsissa syntyneiden vastaava luku on SCB:n mukaan 3,6 prosenttia. Otsikoiden takaa löytyy kuitenkin toinenkin kertomus. Viimeisten 20 vuoden aikana ulkomailla syntyneiden työllisyys on kasvanut nopeammin kuin väestössä kokonaisuutena. Ruotsissa ja ulkomailla syntyneiden työllisyysero on siten kaventunut.
Lundin yliopiston kansantaloustieteilijöiden Andreas Berghin ja Martin Nordinin mukaan maahanmuuttajien tulot ovat lähentyneet Ruotsissa syntyneiden tuloja: ero on pienentynyt vuosituhannen vaihteen noin 35 prosentista 27 prosenttiin vuonna 2022. Määräaikaisten töiden, osa-aikatyön ja keikkatöiden kasvu on auttanut yhä useampia saamaan jalan työmarkkinoiden oven väliin.
Tutkijat viittaavat samalla kaksijakoiseen kehitykseen: maahanmuuttajavaltaisilla alueilla tuloerot kasvavat, kun paremmin palkatut muuttavat usein pois ja uusia maahanmuuttajia muuttaa tilalle. Tukholman yliopiston koulutustutkimus osoittaa, että ulkomaalaistaustaiset nuoret tähtäävät korkeammalle suhteessa arvosanoihinsa, ja ulkomaalaistaustaiset tytöt pärjäävät paremmin kuin Ruotsissa syntyneet tytöt.
Ruotsin työmarkkinoita odottaa laaja työvoimapula. Jos koulutusjärjestelmä onnistuu varustamaan tulevat sukupolvet tarvittavilla taidoilla, nykyisistä kotoutumishaasteista voi osittain tulla huomisen ratkaisu osaajapulaan, arvioi professori Olof Åslund Uppsalan yliopistosta. Ulkomailla syntyneiden myönteinen työllisyyskehitys viittaa siihen, että työvoiman tarjonta voi ajan mittaan laajentua, mikä pitkällä aikavälillä hillitsee palkkapaineita ja vahvistaa Ruotsin talouden kasvupotentiaalia.
Perustuu raportointiin lähteistä:
Aiheeseen liittyvät artikkelit
|
