Entinen työmarkkinaministeri Sven Otto Littorin varoittaa, että tekoälyn vaikutukset voivat jäädä näkymättömiksi työttömyystilastoissa samalla kun tuottavuushyödyt keskittyvät teknologian omistajille.
Sven Otto Littorin, Reinfeldtin hallituksen työmarkkinaministeri, katsoo, että nykyinen innovaatiopolitiikka palkitsee lähes yksinomaan teknologiaa, joka korvaa ihmistyötä. Sen sijaan hän peräänkuuluttaa poliittista mielikuvitusta innovaatioihin, jotka vahvistavat hoivaa, käsityötä ja inhimillistä läsnäoloa.
– Meillä on syvä kulttuurinen vinouma työtä säästävien innovaatioiden suuntaan, hän sanoo EFN:lle.
Littorin työskentelee nykyään konsulttina keskittyen Persianlahden alueeseen, mutta on useiden vuosien ajan tutkinut tekoälyn vaikutusta työmarkkinoihin Innovation for Jobs -aloitteessa yhdessä David Nordforsin ja internetpioneeri Vint Cerfin kanssa.
Hän varoittaa, että tekoälyn läpimurto voi tapahtua hiljaisesti – uusrekrytointien vähenemisenä ja tehtävinä, jotka katoavat työntekijöiden jäädessä eläkkeelle ilman korvaavia rekrytointeja.
– Sinä päivänä, kun työttömyystilastot kiistatta näyttävät AI-shokin, olemme jo maksaneet ensin huolena ja vasta sitten uudistuksina, hän sanoo.
Littorin näkee myös uuden vallansiirtymän, jossa AI-malleja omistavista globaaleista yhtiöistä tulee työmarkkinoiden kolmas osapuoli. Jos tuottavuushyödyt kasaantuvat niille samalla kun tavalliset ihmiset kokevat työpaikkojensa olevan uhattuina, hän varoittaa vastareaktiosta – uudesta koneiden vastaisesta kapinasta, tällä kertaa äänestyslipuilla moukarien sijaan. Hän pelkää, että poliittiset vastatoimet, kuten verotus, sääntely tai kansallistaminen, voivat silloin tukahduttaa juuri ne tuottavuushyödyt, jotka muuten olisivat voineet luoda lisää vaurautta.
Littorinin varoitus osuu laajempaan keskusteluun tekoälyn vaikutuksesta Ruotsin työmarkkinoihin. Almegan tutkimus osoittaa, ettei tekoäly ole vielä aiheuttanut yleistä työttömyyttä, mutta vaikutukset näkyvät valikoivasti, erityisesti nuorten keskuudessa ja osaamisintensiivisissä ammateissa. Se, että yksi Ruotsin työlinjan aiemmista arkkitehdeistä vaatii nyt perusteellista poliittista uudelleenarviointia, viestii, että kysymys voi saada painoarvoa vuoden 2026 vaaliliikkeessä. Teknologiasektorille huoli AI-mallien lisääntyvästä sääntelystä, verotuksesta tai jopa kansallistamisesta merkitsee kasvavaa poliittista riskiä, mikä voi pitkällä aikavälillä vaimentaa investointihalukkuutta ja siten vaikuttaa kielteisesti globaalien teknologiajättien arvostuksiin.
Perustuu raportointiin lähteistä:
Aiheeseen liittyvät artikkelit
|
