Markkinointimateriaalia. Kirjoitettu VanEckin toimesta osana maksullista yhteistyötä VanEck (Europe) GmbH:n kanssa.
Konflikti on nostanut esiin lannoitehuollon haavoittuvuuden sekä kasvavan tarpeen parantaa maatalouden tuottavuutta.
Kun Teheran sulki Hormuzinsalmen vastauksena Yhdysvaltojen ja Israelin iskuihin Iraniin 28. helmikuuta, maailman huomio kiinnittyi nopeasti nouseviin energiahintoihin. Vähintään yhtä tärkeä vaikutus kohdistui kuitenkin lannoitteiden saatavuuteen. Hormuzinsalmi on Lähi-idän lannoiteviennin tärkein merireitti.
Maailmanpankin lannoitteiden hintaindeksi nousi yli 12 prosenttia vuoden 2026 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana¹. Huhtikuussa indeksi nousi korkeimmalle tasolleen sitten lokakuun 2022, pääasiassa vientihäiriöiden seurauksena.
Rajoittuneen lannoitesaatavuuden ja korkeampien hintojen mahdolliset kerrannaisvaikutukset korostivat sekä globaalien ruokaketjujen haavoittuvuutta että tarvetta innovatiiviselle maataloussektorille, joka voi parantaa maatilojen tuottavuutta. Maailman väestön kasvaessa ja vaurastuessa maatalouden on vastattava nopeasti kasvavaan ruoan kysyntään. Samalla sen on muututtava kestävämmäksi ja häiriönsietokykyisemmäksi.
Maataloussektori on laaja toimiala, joka tukee korkeampaa tuottavuutta, suurempaa ruoantuotantoa ja parempaa vastustuskykyä häiriöille, kuten keskeisten merireittien sulkeutumiselle. Se on myös valtavan suuri. Globaalin maataloustoimialan arvoksi arvioitiin 3,4 biljoonaa dollaria vuonna 2024, ja sen odotetaan nousevan 4,4 biljoonaan dollariin vuoteen 2033 mennessä. Tämä tekee siitä yhden reaalitalouden suurimmista toimialoista².
Sektori kasvaa vakaasti pikemminkin kuin näyttävästi. Kiinnostavaa on kuitenkin se, kuinka epätasaisesti kasvu jakautuu eri segmenttien välillä, kuten alla oleva graafi osoittaa.
Ennustettu keskimääräinen vuotuinen liikevaihdon kasvu maataloussektorin segmenteittäin, 2026–2031
Lähteet: Mordor Intelligence (2026), Fertilizers market ja Agricultural machinery market; MarketsandMarkets (2026), Specialty fertilizer market; Precedence Research (2026), Precision farming market; The Business Research Company (2026), Precision agriculture global market report.
Laaja maataloustoimiala kattaa yleensä siemenet, kasvinsuojeluaineet ja lannoitteet, joita käytetään satotasojen nostamiseen; tarkkuusmaatalouden koneet ja kastelulaitteet; viljan varastointiin, jalostukseen ja kauppaan liittyvän infrastruktuurin; eläinlääkinnälliset tuotteet ja eläinterveyden tuotteet; sekä jakelukanavat, jotka toimittavat ruokaa, rehua ja kuituja loppumarkkinoille.
Ruoan kysynnän ja tarjonnan välille syntymässä olevan epätasapainon taustalla oleva matematiikka on selvä. YK:ntuoreimpien arvioiden mukaan maailman väestön odotetaan kasvavan seuraavien noin 60 vuoden aikana noin neljänneksellä, 8,2 miljardista vuonna 2024 noin 10,3 miljardiin 2080-luvun puoliväliin mennessä³. Kasvua vetävät erityisesti Intia ja Kaakkois-Aasia, joissa nuoret väestöt kuluttavat yhä enemmän kaloripitoisempia eläinperäisiä elintarvikkeita.
Maatalousmaa ei kuitenkaan ole lisääntynyt tämän vuosisadan alun jälkeen⁴. Samalla luonnonvaraisten kantojen osuus ravinnontuotannossa pienenee. Esimerkiksi vesiviljely on jo ohittanut kalastuksen kalan ja äyriäisten lähteenä.
Nopeimmin kasvaa tarkkuusmaatalous. Markkinan arvioidaan kasvavan 13 prosenttia vuodessa vuosina 2026–2035⁵. Kun viljelijät pyrkivät tuottamaan enemmän pienemmällä maa-alalla, he hyödyntävät dataa ja tekoälyä kasvien terveyden, maaperän tilan ja sään seuraamiseen. Lisäksi käyttöön otetaan satelliittiohjattuja koneita, jotka voivat kylvää, ruiskuttaa ja korjata satoa ympäri vuorokauden.
Globaali tarkkuusmaatalouden markkina
Lähde: Precedence Research (2026), Precision farming market size, share, and trends 2026 to 2035.
Lannoitteet ovat toimialan kypsä osa, jossa kysyntä kasvaa ennakoitavammin. Tarjonta on kuitenkin poikkeuksellisen riippuvaista Lähi-idästä. Suuri osa maailman typpilannoitteista tuotetaan Persianlahden alueella, jossa edullista maakaasua käytetään sekä raaka-aineena että energialähteenä. Lähes kolmannes maailman meriteitse kulkevasta lannoitekaupasta, noin 16 miljoonaa tonnia vuodessa, kulkee tavallisesti Hormuzinsalmen kautta¹.
Juuri mittakaavan ja haavoittuvuuden yhdistelmä vauhdittaa kasvua maataloustoimialan muissa osissa. Kun typpi on halpaa ja saatavuus varmaa, sen runsas käyttö on rationaalista. Kun se on kallista ja saatavuus epävarmaa, jokaisesta kilosta on saatava enemmän hyötyä. Tällöin teknologiat, jotka parantavat lannoitteiden käytön tehokkuutta, on helpompi perustella. Vaihtuvan annostelun teknologiaa, maaperäsensoreita ja dronepohjaista kasvianalytiikkaa tarjoavat yhtiöt raportoivat juuri tällaisesta kysynnän muutoksesta hintojen alettua nousta⁶.
Maataloustoimialan innovaatioiden avulla tilat eri puolilla maailmaa voivat muuttua tehokkaammiksi ja lannoitteet voidaan saada riittämään pidemmälle. Yksi esimerkki tästä on tarkkuusmaatalouden kasvava käyttö, joka on kehityksenä vasta alkuvaiheessa. Siirtymä ei kuitenkaan tapahdu kitkattomasti: tuotantopanosten korkeammat kustannukset painavat myös viljelijöiden tuloja, joilla uutta kalustoa rahoitetaan. Teknologiaa ottavat edelleen käyttöön ennen kaikkea suuremmat toimijat, joilla on siihen taloudelliset resurssit.
Vielä tärkeämpää on, että maataloustoimiala näyttää voivan muuttaa tehokkuutta sektorilla, jossa innovaatioita on nähty vain rajallisesti useiden vuosikymmenten ajan.
Kasvava globaali ruoan kysyntä, rajallinen maatalousmaa ja uuden teknologian edelleen matala käyttöaste luovat pitkäkestoista kysyntää tilanteessa, jossa fyysisen maa-alan tarjonta on rajallinen. Tehokkuuden parantamiselle on siksi edelleen merkittäviä mahdollisuuksia. Juuri tämä tekee maataloussektorista pitkän aikavälin teeman, jota kannattaa seurata.
1. World Bank Group (2026), Fertilizer prices surge as Strait of Hormuz disruptions tighten supply, World Bank Data Blog.
2. IMARC Group (2025), Agribusiness Market Size, Share, Trends and Forecast by Product and Region, 2025–2033.
3. United Nations, Department of Economic and Social Affairs (2024), World Population Prospects 2024: Key Messages.
4. UN FAO (FAOSTAT, Land Use); Our World in Data, ‘Peak agricultural land’ (Ritchie, 2022).
5. Precedence Research (2026), Precision farming market size, share, and trends 2026 to 2035.
6. CropLife (2026), Fertilizer price volatility drives shift toward precision ag and smarter input use.
Nämä tiedot ovat peräisin VanEck (Europe) GmbH:lta, jolla on rahoitusvälineiden markkinoita koskevan direktiivin (“MiFiD”) mukainen ETA-alueen sijoituspalveluyrityksen toimilupa. VanEck (Europe) GmbH:n rekisteröity osoite on Kreuznacher Str. 30, 60486 Frankfurt, Saksa, ja VanEck Asset Management B.V. (“rahastoyhtiö”), joka on Alankomaiden lain mukaan perustettu ja Alankomaiden rahoitusmarkkinaviranomaisen (AFM) rekisteröimä rahastoyhtiö, on nimittänyt sen VanEck-tuotteiden jakelijaksi Euroopassa.
Tämä materiaali on tarkoitettu vain yleiseksi ja alustavaksi tiedoksi, eikä se ole sijoitus-, oikeudellinen tai veroneuvonta. VanEck (Europe) GmbH ja sen osakkuus- ja sidosyritykset (yhdessä “VanEck”) eivät ole vastuussa mistään sijoittajan näiden tietojen perusteella tekemistä sijoitus-, myynti- tai säilyttämispäätöksistä. Kaikki asiaankuuluvat asiakirjat on ensin tarkistettava.
Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat tekijöiden, mutta eivät välttämättä VanEckin näkemyksiä. Näkemykset ovat voimassa julkaisupäivänä ja voivat muuttua markkinatilanteen mukaan. Kolmansien osapuolten toimittamien tietojen uskotaan olevan luotettavia, eikä niiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä ole varmennettu itsenäisesti, eikä niitä voida taata.
Sijoittamiseen liittyy riskejä, mukaan lukien mahdollinen pääoman menetyksen riski. Jos kohtaat tuntemattomia teknisiä termejä, katso ETF-sanasto | VanEck.
Mitään tämän aineiston osaa ei saa jäljentää missään muodossa eikä tähän aineistoon saa viitata missään muussa julkaisussa ilman VanEckin nimenomaista kirjallista lupaa.
© VanEck (Europe) GmbH
