Dmitrii Ponomarev – Product Manager, VanEck Europe
Markkinointiviestintä. Sisällön on laatinut VanEck osana maksettua yhteistyötä VanEck (Europe) GmbH:n kanssa.
- Euroopan NATO-maat alkavat hyödyntää autoteollisuuden käyttämätöntä kapasiteettia puolustusteollisen pohjan laajentamiseksi.
- Toiminnan epicenter on Saksa, Euroopan monimutkaisen konepajateollisuuden koti.
1940-luvulla monet autonvalmistajat siirsivät kokoonpanolinjansa sotilaskoneiden tuotantoon. Tunnetuin esimerkki on Ford Motor Companyn Willow Run -tehdas Michiganissa, joka muokattiin vuonna 1941 sarjatuotantoon B-24 Liberator -pommikoneelle. Tuotannon huipulla tehtaalta valmistui yksi pommikone 63 minuutin välein[1].
Nykyiset geopoliittiset jännitteet ovat tietenkin paljon lievempiä kuin toisen maailmansodan aikana. Silti Euroopan NATO-liittolaiset kiirehtivät elvyttämään puolustusteollista kompleksiaan yli 30 vuotta kestäneen “rauhanosinkoperiodin” jälkeen, joka seurasi kylmän sodan päättymistä.
Historia tarjoaa oppeja. 1940-luvulla tuotantoaan muokkasi Fordia laajemminkin moni valmistaja: esimerkiksi brittiläinen luksusautojen tekijä Rolls-Royce valmisti moottoreita Spitfire– ja Hurricane-hävittäjiin.
Nyky-Euroopassa tämän teollisen trendin alkuja näkyy jälleen. Samalla osa mantereen autonvalmistajista kamppailee, kun saksalaisautojen kysyntä hiipuu ja taustalla painavat korkeat energiahinnat. Osa autovalmistajista näkeekin mahdollisuuden toimintojen keskittämiseen.
Tämän kehityksen epicentrumi on Saksa, joka on pitkään ollut Euroopan monimutkaisen, korkean jalostusasteen valmistuksen kotipesä. Liikehdintää on kuitenkin myös muissa maissa. Puolustusyhtiöt joko ottavat palvelukseensa muiden valmistajien työvoimaa tai harkitsevat näiden tuotantolaitosten ostamista[2].
Työntekijöiden siirrot ja tehtaiden hankinnat
Esimerkiksi eräs Saksan suurimmista puolustusurakoitsijoista sopi vuonna 2024 ottavansa satoja työntekijöitä autoteollisuuden alihankkija Continentalilta, kun työvoiman tarve kasvoi. Vastaavasti Hensoldt, baijerilainen tutkavalmistaja, aloitti neuvottelut ottaakseen irtisanottuja työntekijöitä Continentalilta ja toiselta autonosatoimittajalta Boschilta vuoden 2025 alussa.
Saksan ulkopuolella Belgian hallitus on esittänyt, että Audin suljettu tehdas Brysselissä muutettaisiin puolustustuotantoon. Tehdas muunnettaisiin tiettävästi panssaroitujen ajoneuvojen ja droonien tuotantoon, ja muutos vaatisi vain vähäisiä muutostöitä[3].
Nämä esimerkit heijastavat laajempaa eurooppalaista trendiä: puolustusteollisuus asemoituu yhä selvemmin vakauttavaksi voimaksi alueilla, joita teollinen murros koettelee. Autoteollisuuden toimittajat ja valmistajat — monet kamppailevat sähköistymisen, nousevien energiahintojen ja globaalin kilpailun kanssa — tarjoavat sekä osaavan työvoiman että valmiin tuotantoinfrastruktuurin, joita puolustusyhtiöt tarvitsevat laajentaakseen nopeasti. Hallitukset, jotka haluavat lieventää tehtaiden sulkemisista aiheutuvia sosiaalisia vaikutuksia, kannustavat aktiivisesti tällaisia siirtoja kaksoisstrategian osana: turvata työpaikat ja vahvistaa kansallista turvallisuutta.
Käytännössä tämä uudelleensuuntautuminen tarkoittaa, että puolustusurakoitsijat eivät palkkaa vain insinöörejä ja teknikoita, joilla on siirrettävissä olevaa osaamista, vaan perivät myös kokonaisia ekosysteemejä: toimittajaverkostoja, logistiikkaketjuja ja tehdaslaitteistoa. Olemassa olevan tuotantokapasiteetin uudelleenkäyttö lyhentää uusien tuotantolinjojen ylösajoa, mikä mahdollistaa yrityksille nopeamman reagoinnin NATO-sitoumuksiin ja kiristyneisiin geopoliittisiin vaatimuksiin.
Jos kehitys jatkuu, se voi merkitä käännekohtaa Euroopan teollisuusmaisemassa. Siviililiikkuvuuteen omistetut tehtaat voivat nousta sotilaallisen valmiuden keskiöön, ja autoteollisuuteen kytkeytynyt osaava työvoima voi yhä enenevässä määrin määrittää Euroopan puolustustalouden tulevaisuutta. Tulevaisuus on kuitenkin epävarma, ja geopoliittisen tilanteen kehittyessä trendit voivat muuttua nopeasti.
Todellisen muutoksen alku
Siitä lähtien, kun NATO-maat lupasivat alkuvuodesta 2025 käyttää 5 % taloudellisesta tuotannostaan puolustukseen, on herännyt skeptisyyttä siitä, onko tavoite saavutettavissa. Arvostetun Stockholm International Peace Research Instituten analyysi luonnehti lupausta enemmän poliittiseksi signaaliksi kuin konkreettiseksi menosuunnitelmaksi[d].
Euroopan muuttuva teollinen perusta on silti todellisen muutoksen alku, kun maanosa rakentaa puolustuskyvykkyyttään vastauksena kiristyviin geopoliittisiin jännitteisiin. Ironista kyllä, juuri Ukrainan sodan alku sai Saksan lopettamaan halvan venäläisen maakaasun ostot teollisuudelleen, mikä osaltaan vaikeutti autovalmistajien tilannetta. Tämä valmisteli tietä tehtaiden uudelleenvarustamiselle, joka on nyt alkamassa. Sen, mihin tämä globaali teollinen siirtymä lopulta johtaa, ratkaisevat pitkälti osittain ennalta-arvaamattomat geopoliittiset jännitteet.
[1] Willow Run Bomber Plant – the Henry Ford. (n.d.).
[2] Captain Europe: Five ways to forge the region’s defense shield, Allianz Research, 2 June 2025
[3] Military equipment factory at Audi Forest poses ‘no risk’ to locals, says defence expert. The Brussels Times. 10 March 2025.
[4] NATO’s new spending target: challenges and risks associated with a political signal. SIPRI. 27 June 2025.
Nämä tiedot ovat peräisin VanEck (Europe) GmbH:lta, joka on toimilupa ETA:n sijoituspalveluyritykseksi MiFID:n mukaisesti rahoitusvälineiden markkinoita koskevan direktiivin (“MiFiD”) mukaisesti. VanEck (Europe) GmbH:n rekisteröity osoite on Kreuznacher Str. 30, 60486 Frankfurt, Saksa, ja rahastoyhtiö on nimittänyt sen VanEck-tuotteiden jakelijaksi Euroopassa. Rahastoyhtiö on perustettu Alankomaiden lain mukaisesti ja rekisteröity Alankomaiden rahoitusmarkkinaviranomaiselle (AFM).
Tiedot on tarkoitettu vain yleisen ja alustavan tiedon antamiseen sijoittajille, eikä niitä tule tulkita sijoitus-, laki- tai veroneuvonnaksi. VanEck (Europe) GmbH ja sen osakkuus- ja sidosyritykset (yhdessä “VanEck”) eivät ole vastuussa mistään sijoittajan näiden tietojen perusteella tekemistä sijoitus-, myynti- tai säilyttämispäätöksistä. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat tekijöiden, mutta eivät välttämättä VanEckin näkemyksiä. Näkemykset ovat voimassa julkaisupäivänä ja voivat muuttua markkinatilanteen mukaan. Kolmannen osapuolen lähteistä toimittamien tietojen uskotaan olevan luotettavia, eikä niiden tarkkuutta tai täydellisyyttä ole itsenäisesti varmennettu, eikä niitä voida taata.
S&P 500 Index -indeksi (“indeksi”) on S&P Dow Jones Indices LLC:n ja/tai sen tytäryhtiöiden tuote, ja se on lisensoitu Van Eck Associates Corporationin käyttöön. Copyright © 2020 S&P Dow Jones Indices LLC, joka on osa S&P Global, Inc.:a ja/tai sen tytäryhtiöitä. Kaikki oikeudet pidätetään. Uudelleenjakelu tai jäljentäminen kokonaan tai osittain on kielletty ilman S&P Dow Jones Indices LLC:n kirjallista lupaa. Lisätietoja kaikista S&P Dow Jones Indices LLC:n indekseistä on osoitteessa www.spdji.com. S&P® on S&P Globalin rekisteröity tavaramerkki ja Dow Jones® on Dow Jones Trademark Holdings LLC:n rekisteröity tavaramerkki. S&P Dow Jones Indices LLC, Dow Jones Trademark Holdings LLC, niiden tytäryhtiöt tai niiden kolmannen osapuolen lisenssinantajat eivät anna minkäänlaista nimenomaista tai epäsuoraa esitystä tai takuuta minkään indeksin kyvystä edustaa tarkasti omaisuusluokkaa tai markkina-aluetta, jota sen oletetaan edustavan, eivätkä S&P Dow Jones Indices LLC, Dow Jones Trademark Holdings LLC, niiden tytäryhtiöt tai niiden kolmannen osapuolen lisenssinantajat ole vastuussa minkään indeksin tai siihen sisältyvien tietojen virheistä, puutteista tai katkoksista.
MVIS® US Listed Semiconductor 10% Capped ESG Index -indeksin omistaa MarketVector Indexes GmbH (Van Eck Associates Corporationin kokonaan omistama tytäryhtiö), joka on tehnyt sopimuksen Solactive AG:n kanssa indeksin ylläpitämisestä ja laskemisesta. Solactive AG tekee parhaansa varmistaakseen, että indeksi lasketaan oikein. Huolimatta velvollisuuksistaan MarketVector Indexes GmbH:ta (“MarketVector”) kohtaan, Solactive AG:lla ei ole velvollisuutta ilmoittaa indeksin virheistä kolmansille osapuolille. MarketVector ei sponsoroi, tue, myy tai mainosta VanEckin ETF-rahastoa, eikä MarketVector ota kantaa ETF-rahaston sijoittamisen suositeltavuuteen.
Ei ole mahdollista sijoittaa suoraan indeksiin.
Sijoittamiseen liittyy riskejä, mukaan lukien mahdollinen pääoman menetyksen riski. Sijoittajien on ostettava ja myytävä yhteissijoitusyrityksen osuuksia jälkimarkkinoilla välittäjän (esim. pankki) kautta, eikä niitä yleensä voida myydä suoraan takaisin yhteissijoitusyritykselle. Välityspalkkioita voi syntyä. Ostohinta voi ylittää nykyisen substanssiarvon, tai myyntihinta olla sitä alhaisempi. Rahastoyhtiö voi lopettaa UCITS-rahaston markkinoinnin yhdellä tai useammalla lainkäyttöalueella. Yhteenveto sijoittajan oikeuksista on saatavilla englanniksi osoitteessa: complaints-procedure.pdf (vaneck.com). Jos kohtaat tuntemattomia teknisiä termejä, katso ETF-sanasto | VanEck.
Mitään tämän aineiston osaa ei saa jäljentää missään muodossa eikä tähän aineistoon saa viitata missään muussa julkaisussa ilman VanEckin nimenomaista kirjallista lupaa.
© VanEck (Europe) GmbH
