Seb de Feiter, Senior Product Manager – VanEck Europe
Markkinointiviestintää. Kirjoitettu VanEckin toimesta osana maksullista yhteistyötä VanEck (Europe) GmbH:n kanssa.
Osakkeiden ja joukkovelkakirjojen välinen korrelaatio on muuttunut rakenteellisista syistä. Tämä pakottaa sijoittajat katsomaan perinteistä osake- ja korkosalkkua pidemmälle, kun tavoitteena on rakentaa aidosti hajautettu sijoitussalkku.
Jos käsityksesi sijoittamisesta on muodostunut viimeisten 25 vuoden aikana, voi olla aika ajatella asiaa uudelleen. Miksi? Siksi, että moni asia viittaa siihen, ettei perinteinen osake- ja korkosalkku, eli markkinavaihteluilta suojaamaan suunniteltu hajautusmalli, enää toimi samalla tavalla kuin aiemmin.
Aiempi malli perustui siihen, että osakkeita ja joukkovelkakirjoja pidettiin yleisesti matalasti korreloivina tai jopa negatiivisesti korreloivina omaisuusluokkina. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että niiden hinnat liikkuivat usein eri suuntiin. Markkinahermoilun aikana, kun osakekurssit laskivat, joukkovelkakirjojen hinnat tyypillisesti nousivat ja vaimensivat näin koko salkun laskua.
Vuonna 2022 tämä hajautusmekanismi kuitenkin petti. Voimakkaasti kiihtynyt globaali inflaatio painoi samanaikaisesti sekä osake- että korkomarkkinoita. S&P 500 laski vuoden aikana noin 18 prosenttia, kun taas klassinen 60/40-salkku, joka koostuu 60 prosentista osakkeita ja 40 prosentista joukkovelkakirjoja, menetti 15,5 prosenttia arvostaan. Kyseessä oli yksi sen viidestä heikoimmasta kalenterivuodesta sitten vuoden 1871.
Defensiivisemmät salkut kehittyivät suhteellisesti vielä heikommin. Sekä 50/50-salkku että 40/60-salkku kirjasivat toiseksi heikoimman vuotensa koskaan. Vain vuosi 1931 oli niitä heikompi. Mitä defensiivisempi salkun jakauma oli, sitä yllättävämmäksi tappio muodostui, koska joukkovelkakirjat, joiden olisi pitänyt vaimentaa laskua, laskivat samaan aikaan osakkeiden kanssa.
Itse asiassa vuosien 2000–2021 jakso, jolloin osakkeiden ja joukkovelkakirjojen välinen korrelaatio oli negatiivinen ja hajautus toimi hyvin, näyttää viimeisen vuosisadan näkökulmasta enemmän poikkeukselta kuin normaalilta. Jakso osui yhteen pitkän laskevan inflaation kauden kanssa. Sitä ennen osakkeiden ja joukkovelkakirjojen välinen korrelaatio oli inflaatiojaksoina yleensä positiivinen ja negatiivinen vain suhteellisen lyhyinä ajanjaksoina, jolloin inflaatio oli matalaa ja vakaata.
Osakkeiden ja joukkovelkakirjojen negatiivinen korrelaatio ei ole historiallinen normaali
Huomautus: Osakkeiden ja joukkovelkakirjojen viiden vuoden rullaava korrelaatio verrattuna kuluttajahintaindeksillä mitattuun viiden vuoden tasoitettuun inflaatiovauhtiin vuoden 1900 jälkeen.
Kahden vuosikymmenen laskevan inflaation jälkeen vuosi 2022 näyttää merkinneen muutosta taloudellisessa paradigmassa. Se aloitti ajanjakson, joka muistuttaa toisen maailmansodan jälkeisiä vuosia 1946–1953, jolloin inflaatio kiihtyi voimakkaasti, tai 1970-luvun energiakriisejä. Molempina ajanjaksoina inflaation nousu johti siihen, että sekä osakkeet että joukkovelkakirjat laskivat samanaikaisesti.
Kolme voimaa, jotka ylläpitävät korkeampaa inflaatiota
Vaikka väestörakenteen muutos on tärkein selitys nykyiselle korkeammalle ja todennäköisesti sitkeämmälle inflaatiolle, kehitystä vahvistavat myös useat muut tekijät. Aiempi demografinen myötätuuli, joka hillitsi palkkojen nousua, on nyt kääntynyt vastatuuleksi. Inflaatiota ajavat erityisesti kolme päätekijää:
- Demografinen käänne. 1980-luvulta 2010-luvulle työvoimaa kasvatti toisen maailmansodan jälkeen syntynyt suuri ikäluokka eli niin sanottu baby boom -sukupolvi. Samaan aikaan Kiinan valtava työvoimatarjonta lisäsi globaalin työvoiman määrää. Runsas työvoiman tarjonta hillitsi palkkojen nousua ja tavaroiden hintainflaatiota, mikä loi perustan perinteiselle osakkeiden ja joukkovelkakirjojen väliselle suhteelle. Tämä kehitys on nyt kääntymässä. Työikäinen väestö supistuu kehittyneissä talouksissa ja suuressa osassa Itä-Aasiaa. Kehittynyt maailma on kokenut korkean huoltosuhteen aiemminkin, erityisesti sodanjälkeisen baby boom -kauden aikana. Tuolloin kyse oli kuitenkin suuresta nuorten osuudesta, eli tulevasta työvoimasta, joka myöhemmin auttoi hillitsemään palkkapaineita vuosikymmenien ajan. Nykyisin tilanne on toinen. Korkea huoltosuhde johtuu yhä suuremmasta ikääntyneiden osuudesta, mikä tarkoittaa supistuvaa työvoimaa. Tämä vie kehitystä päinvastaiseen suuntaan: kohti korkeampia palkkoja ja korkeampia hintoja.
Ikääntyvä baby boom -sukupolvi on yhä riippuvaisempi nuoremmasta työvoimasta
*Nuorten huoltosuhde, 0–14-vuotiaat suhteessa 15–64-vuotiaisiin, verrattuna vanhushuoltosuhteeseen, yli 65-vuotiaat suhteessa 15–64-vuotiaisiin, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Lähde: YK:n World Population Prospects 2024.*
- Finanssipoliittinen dominanssi. Väestön ikääntyminen tarkoittaa, että julkiset menot eläkkeisiin ja muihin hyvinvointisitoumuksiin kasvavat ja niitä on vaikea pienentää. Suuressa osassa kehittynyttä maailmaa, mukaan lukien Yhdysvalloissa, Ranskassa, Saksassa ja euroalueella kokonaisuutena, valtioilla on suuria budjettialijäämiä myös taantumien ulkopuolella. Samalla julkinen velka on korkeimmilla tasoillaan sitten toisen maailmansodan. Kun korkeammat jälleenrahoituskorot kasvattavat korkomenojen osuutta valtion tuloista ja alkavat uhata julkisen talouden kestävyyttä, keskuspankit voivat olla aiempaa haluttomampia nostamaan korkoja lisää. Tämä voi puolestaan ylläpitää inflaatiopaineita.
Valtioiden budjettialijäämät ovat suuria suhteessa BKT:hen
Julkisen sektorin budjettitasapaino, alijäämä tai ylijäämä suhteessa BKT:hen, valikoiduissa kehittyneissä talouksissa. Lähde: OECD National Accounts (B9S13). Suuret budjettialijäämät jatkuvat myös taantumien ulkopuolella molemmissa suurissa kehittyneiden talouksien ryhmissä.
- Moninapainen pirstaloituminen Maailmassa, jossa hallitukset käyttävät yhä useammin talous- ja kauppapoliittisia keinoja geopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, globaali kauppajärjestelmä pirstaloituu entisestään. Tullit, strategisten teknologioiden vientirajoitukset ja kriittisten tuotantopanosten nearshoring aiheuttavat yritysten marginaaleihin rakenteellista painetta ja nostavat tuotantopanosten kustannuksia. Myös tämä pirstaloituminen lisää inflaatiopaineita.
Kauppapoliittinen epävarmuus kasvaa
Kauppapoliittinen epävarmuus vuosikymmenittäin Federal Reserve Boardin kuukausittaisen TPU-indeksin keskiarvon perusteella. Lähde: Caldara, Iacoviello, Molligo, Prestipino ja Raffo (2019), Federal Reserve Board sekä VanEckin laskelmat. 2020-luvun keskiarvo on noin viisinkertainen 2000-lukuun verrattuna.
Uutta ajattelua joukkovelkakirjojen tuolle puolen
Siirtymä laskevan inflaation ajasta korkeampaan inflaatioympäristöön tarkoittaa, että helpon salkkuhajautuksen aika on ohi. Markkinoiden laskuja kestäviä salkkuja voidaan edelleen rakentaa, mutta se edellyttää laajempaa altistusta eri omaisuusluokkiin.
Perinteistä osake- ja korkosalkkua ei tarvitse hylätä kokonaan, mutta sen molempia osia on arvioitava uudelleen. Omaisuuserät tulisi valita sen perusteella, miten hyvin ne soveltuvat edessä olevaan ympäristöön, ei sen perusteella, mikä toimi viime vuosikymmeninä.
Salkun ydin voi edelleen koostua laajoista osake- ja korkosijoituksista, joita arvostetaan niiden likviditeetin ja matalien kustannusten vuoksi. Myös tämän ytimen sisällä koostumuksella on kuitenkin ratkaiseva merkitys. Tasapainotetut osakesalkut tai osinko-osakkeisiin keskittyvät salkut voivat pienentää keskittymäriskiä, joka nykyisin leimaa perinteisiä markkina-arvopainotettuja indeksejä. Samalla korkosalkku tulee rakentaa sen mukaan, mitä tehtävää joukkovelkakirjat edelleen voivat täyttää, sen sijaan että niiden oletettaisiin automaattisesti tarjoavan hajautushyötyä.
Suurin potentiaali salkun suojaamiseen löytyy kuitenkin satelliittiosasta, joka voi sekä parantaa hajautusta että luoda tuottoa. Todellisia hajauttajia ovat reaaliset ja kovat omaisuuserät, kuten kulta, hopea ja laajat raaka-aineet, sekä esimerkiksi puolustusalan osakkeet, joilla on ollut samankaltaisia ominaisuuksia.
Analyysimme mukaan kaikki nämä omaisuusluokat kehittyivät eri tavalla kuin laajat osakeindeksit ja onnistuivat säilyttämään arvoaan sekä toisen maailmansodan jälkeisen inflaatiojakson että 1970-luvun energiakriisien aikana.
Näiden rinnalla ovat omaisuuserät, joiden ensisijainen tehtävä on tuoton tuottaminen. Tällaisia ovat esimerkiksi metalleja ja raaka-aineita tuottavat yhtiöt, kuten kaivosyhtiöt, sekä osakkeet, jotka liittyvät pitkän aikavälin rakenteellisiin kasvuteemoihin, kuten energiasiirtymään ja puolijohdesektoriin. Näissä teemoissa nopeasti kasvava kysyntä kohtaa rajallisen tarjonnan.
Näiden sijoitusten ensisijaisena tavoitteena on tuotto, ei suoja. Sopiva tasapaino suojaavien ja tuottoa tavoittelevien omaisuuserien välillä riippuu sijoittajan aikahorisontista.
Kun viime vuosikymmenten yksinkertainen hajautus ei enää toimi kuten ennen, tarvitaan uudenlaista ajattelua.
Nämä tiedot ovat peräisin VanEck (Europe) GmbH:lta, jolla on rahoitusvälineiden markkinoita koskevan direktiivin (“MiFiD”) mukainen ETA-alueen sijoituspalveluyrityksen toimilupa. VanEck (Europe) GmbH:n rekisteröity osoite on Kreuznacher Str. 30, 60486 Frankfurt, Saksa, ja VanEck Asset Management B.V. (“rahastoyhtiö”), joka on Alankomaiden lain mukaan perustettu ja Alankomaiden rahoitusmarkkinaviranomaisen (AFM) rekisteröimä rahastoyhtiö, on nimittänyt sen VanEck-tuotteiden jakelijaksi Euroopassa.
Tämä materiaali on tarkoitettu vain yleiseksi ja alustavaksi tiedoksi, eikä se ole sijoitus-, oikeudellinen tai veroneuvonta. VanEck (Europe) GmbH ja sen osakkuus- ja sidosyritykset (yhdessä “VanEck”) eivät ole vastuussa mistään sijoittajan näiden tietojen perusteella tekemistä sijoitus-, myynti- tai säilyttämispäätöksistä. Kaikki asiaankuuluvat asiakirjat on ensin tarkistettava.
Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat tekijöiden, mutta eivät välttämättä VanEckin näkemyksiä. Näkemykset ovat voimassa julkaisupäivänä ja voivat muuttua markkinatilanteen mukaan. Kolmansien osapuolten toimittamien tietojen uskotaan olevan luotettavia, eikä niiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä ole varmennettu itsenäisesti, eikä niitä voida taata.
Sijoittamiseen liittyy riskejä, mukaan lukien mahdollinen pääoman menetyksen riski. Jos kohtaat tuntemattomia teknisiä termejä, katso ETF-sanasto | VanEck.
Mitään tämän aineiston osaa ei saa jäljentää missään muodossa eikä tähän aineistoon saa viitata missään muussa julkaisussa ilman VanEckin nimenomaista kirjallista lupaa.
© VanEck (Europe) GmbH
